Pentue- ja pentumäärät vuosittain
Laitetaas tähän vähän faktaa pentue ja pentumääristä viime vuosilta. Samaa vanhaa tuttua lisättynä 2008 vuoden koosteella. Mukana on vain rekisteröidyt pennut.
Oikeudet laskuvirheisiin on mulla.
Jännittäviä aikoja monen eri asian tiimoilta edessä eikä vähiten seuraavan suunnitellun pentueeni odotuksen suhteen. Minulla on nyt uusi läppäri alla enkä ole vielä ehtinyt saati jaksanut asentaa tarvittavia ohjelmia kotisivujen päivittämiseen niin laitan tänne edes. 
Suunnitteilla siis Roolle (Want More) toinen pentue, joka todennäköisesti on se Roon viimeinen (älä koskaan sano ei koskaan tai jotain..). Kahta pentuetta olin tuumaillut Prinsessalle, koska a) tiedän että haluan itselleni kotiin eikä lähivuosina ole hirveän montaa koiran paikkaa auki b) haluan että Prinsessa saa nauttia eläkkeestä täysin siemauksin ilman mitään ylimääräistä, mahdollimman aikaisin. Toisaalta narttu on niin hyvä, että kestäisi jättää neljäkin pentuetta. Tuossa tapauksessa olisi kuitenkin pitänyt tehdä se ensimmäinen jo aiemmin.
Isänä toisessa pentueessa tulee olemaan proven aussiuros Collision, jonka avulla linjaan yhteen Follow Through‘n ja Eaglehawk Star‘n. Saan myös pentueeseen Malawi’s Princeä, jota olen tavoitellut pitkään ja tuumaillut minkä koiran kautta lähden sitä hakemaan. Saan myös lisää Brother Foxia, joka on tähän pakettiin enemmän kuin toivottu. Näistä kaikista koirista sekä omista näkemyksistäni kerron mielelläni lisää pennuista kiinnostuneille. Kotisivuni uusiutuvat lähiviikkoina, joten sieltä voi sen jälkeen myös lukea muutaman rivin. Tämä on myös luonnejalostusta parhaimmillaan. Asia, josta jaksan jutella enemmän kuin sinä jaksat kuunnella. Jaa, ai miten niin? Noh, kysyvä ei tieltä eksy. 
Kasvattini Hopi (Carnegie Girl) on ollut meillä "kiimaevakossa" nyt reilut pari viikkoa. Hyvin mahtui neiti laumaan eikä mitään ihmeellistä ja erikoista oikeastaan ole ollut. Sen takia oikeastaan kirjoitan asiasta, kun greyllä tämä vieraan / vieraahkon aikuisen koiran ottaminen isompaankin laumaan on kohtalaisen vaivatonta. Hopi tuli meille suoraan sisälle ja pientä hepulinpoikasta oli lähinnä Tiukun (Daiga Doo) ja Coden (Do It Twice) puolelta vanhemmat nartut Gypsy (Hopin äippä Countrywide Vin) ja Roo (Want More) tyytyivät vaan tarkempaan haisteluun ja Demi (Anna Lee) ihmetteli omaan omituiseen tapaansa muiden mukana tuskin tajuten mistä edes oli kyse. Pojat eivät saaneet osallistua vaan ovat viettäneet nyt aikaa pääasiassa kenneltiloissa ja pihalla vapaana. Yllättävän hyvin sujui niidenkin osalta, vaikka pääsivätkin haistelemaan kiimapissoja ulkoilujen ansiosta. Kukaan ei lopettanut syömistä (aiemmin Valo on tehnyt sen) eikä kukaan muutenkaan stressannut niin paljoa asiasta, että olisi laihtunut (aiemmin Pepe on laihtunut vähintään kilon). Onneksi tärpit eivät kauaa kestä, joten pojatkin ovat taas päässeet sisälle loikoilemaan. Kaikki yhdes koos, paitsi Demi puuttuu.. Demi nimittäin lähti vaihto-oppilaaksi Hopin perheeseen. Hyvin on sielläkin sujunut. Hienot tytöt. 
Hopi tutkalla 
tänään
Osa yksi täällä
Kirjoitellaampas meidän päivänpaisteesta vähän uutta. Code (Do It Twice) sai aika pian tuon edellisen kirjoitukseni jälkeen luvan juosta vapaana. Aloiteltiin riskit minimoiden liikkuttaminen. Valikoitiin sellaisia paikkoja missä koira ei a) haluaisi juosta heti täysillä b) pystyisi juosta täysillä. Lisäksi pidettiin Codea irti yksin ja mentiin tähän tyyliin muutamia viikkoja. Vapaana oltiin aluksi ihan pieni hetki ja mentiin aina sen perusteella miten paljon koira liikkui. Loppureissu käveltiin remmissä reippaasti. Yritettiin pitää huolta siitä, että rasitusta ja vapaana oloa lisättäisiin vähitellen eikä niin, että heti mentäisiin täysillä ja pitkän aikaa, ja pudottaisiin perse edellä puusta. Onnistuttiin aika hyvin tässä. Ei tapahtunut övereitä millään osa-alueella ja pian Code saikin sitten alkaa liikkua myös muiden seurassa. Mahtavaa!
Tuntui tosi kovalta hommalta kaikki mitä oltiin tehty ja silti kaikki kohti mahdollista kisastarttia oli vielä ihan alkutekijöissä. Minä vastasin pääasiassa remmilenkityksestä sekä kotihieronnasta alkuvaiheessa ja Kari teki tuona aikana jotain muiden kanssa. On aina haasteellista jos yksi loukkaantuu monen koiran taloudessa. Rutiinit menee ihan sekaisin, aika on vielä enemmän kortilla kuin normaalisti ja pinnakin kiristyy herkemmin. Erityisen raskasta on koiran loukkaantuminen kisakaudella. Muu ryhmä pitäisi hoitaa kisarytmillä, sitten on lisäksi eläkeläiset, jotka nekin vaatii omanlaisensa liikunnan. Potilas täytyy aina mahduttaa johonkin väliin tinkimättä kuitenkaan yhtään mistään muiden kanssa. Meillä on tietyt periaatteet joiden mukaan haluamme koirat hoitaa ja liikuttaa eikä niistä poiketa ilman todella painavaa syytä.
Helpotus oli siis todellakin iso, kun saatiin Code ilman takapakkia siihen kuntoon, että homma normalisoitui. Nyt ollaan tammikuussa ja Code on aloittelemassa kevättalven kuntotreeniä yhdessä muiden ensi kaudella kilpailevien kanssa. Jalka on kestänyt tähän asti ihan kuin mitään ei siihen olisi koskaan sattunutkaan. Kuitenkin koko ajan on pelko perseessä että meneeköhän lihas kohta uudestaan..?? Code on meidän perheen aktiivisin juoksija ja riehuja yhdessä siskonsa Tiukun kanssa. Nämä kaksi eivät ole paikalla yhtään ja menevät koko ajan joko täysillä tai puolitäysillä paikasta toiseen. Code siis liikkuu nyt kohtuullisen kovaa ja raskaasti. Olemme päättäneet, että näin on mentävä mikäli halutaan saada se riittävän hyvään kuntoon, että uskallamme startata radalla. Lihas tuntuu normaalilta hierojan sormiin, myös omiin eikä ulkoisestikaan näy eroa toiseen puoleen. Jos se pamahtaa uudestaan niin ei oikeastaan ole mitään mitä oltaisiin voitu tehdä toisin. Joten itseä emme pysty syyttämään vahingon sattuessa. Sen on vaan sitten "paska tuuri". Antaa koiran juosta ja nauttia elämästä. Katsotaan mitä kesä tuo tulleessaan. Pitäkää peukkuja!
Kuva siltä ajalta, kun Code vielä lenkkeili remmissä.
Lainattua - SJ johtava siitosnarttujen isä
Numerot luettavissa Bantiss Greyhounds-blogista (kirjoittaa Johnny Moyles, IE).
Staplers Jo siis ykkösenä Open-lähtövoittajia periyttävien siitosnarttujen isänä jo neljättä vuotta peräkkäin. Tilastot NGRC-radoilta (UK). Siellä on mukana laskuissa myös meidän Gypsy (Countrywide Vin), jonka poika Percy (Ank Marvin) on voittanut Open-tasolla kahdella eri matkalla (460m & 550m).
Hieno Gypsy & hieno SJ!
