greyhoundeista

Mukava kisapäivä takana, Kaupissa Tampereella siis sunnuntaina. Mennään siinä järjestyksessä pienimuotoinen katsaus missä koirat juoksivat.

Ihan ensimmäisenä aloitti Kiila (Haynees Hope) 0-koiran roolissa 280m matkan. Hemmetti, kun Kiilan juoksutekniikka ja loikka on upean näköistä! Aika oli hidas 17.24 (joskin ratakin oli hidas, päivän nopein 16.91), mutta sille on pätevä selityskin eikä yhtään siihen nähden tarvitse olla pettynyt. Mitä nyt vähän lähdön missasi, mutta oli vaa’alla 2kg ylipainoinen..! Juup.. Aika hurjaa kyllä, mutta kun on vielä valeraskausaikaa jokunen viikko jäljellä niin nesteitä on kropassa aika tiukassa. Semmoinen löllyvä neiti olikin silitysten alla, mutta oli siellä lihaksiakin joukossa. Kunhan pääsevät esille niin sitten alkaa vauhti olla kohdillaan ihan kelloakin vastaan.  Kunto riittää, ei ollut juuri millänsäkään suorituksesta ja illalla kuulemma veti hullun rallia "pikkusisko" Taikan (Tipper Toe) kanssa.

Sitten hypätäänkin sijoituslähtöön 480m, jossa kolmoskopista lähti Bree (Blue Eyed Bree) ja nelosesta Code (Do It Twice). Etukäteen päivittelinkin joidenkin kanssa Coden huonoa arpaonnea, likka tarvisi niin kipeästi ykköskopin ettei tosikaan. Aiheuttaa nimittäin härdellin lähtiessä kopista heti sisäänpäin ja sumputtaa ne kaikki muut.  Tarvisi olla mahdollista antaa kiinteät ykköset tällaisille koirille, samalla tyylillä kuin wider. Näitä näin pahoja ei montaa ole kuitenkaan. Noh, niinhän se teki, eli samantien Breen kylkeen tavoitteena kiskopaikka. Aika kovaa tälliä siinä tuli kaikille 1-4 koppien koirille ja siinä muiden jälkeen jäivät sitten Code ja kopin 2 koira. Bree selvisi ja lähti ihan mukavasti kohti ykköskaarretta. Siellä kuitenkin hieman ulos syystä tai toisesta??, Code oli noussut haastamaan ulkopuolelle (earlya on!) ja tälliä tuli sitten taas. Onneksi molemmat valkoiset pysyivät pystyssä. Kuvia on tästä meiningistä ihan kivasti todisteena usean valokuvaajan toimesta. Mukavasti kuitenkin loppuun asti mentiin ja Coden sijoitus viides samalla ajalla neljänneksi tulleen kanssa, ja 2/100 kolmannesta jääneenä. Bree puolestaan veti lopun vapaammin ja vahvasti ollen upeasti toinen päivän aikatasoon nähden kovalla ajalla 29.44 ja saaden Kilpakirjan! Onnea vaan vielä tässäkin Teija & Kai!

Heti seuraavassa lähdössä tulilla olivat kopissa 3 Rory (Peruvian Skies) ensimmäisessä ryhmässä ja Demi (Anna Lee) ensimmäisessä virallisessa startissaan. Matka 480m. Demi kopista 5 yritti koko lähtösuoran ja 1. kaarteen alun myös kiskolle päin ja kun viereisestä koirasta ei läpi päässyt oli tuloksena poikittain liihottelu 1.kurvissa ja pelin menetys siihen. Rory puolestaan kiidytti johdossa ykköseen ja siitä heipat muille ja vahvasti hienoon voittoon ajalla 29.46! Upea ensimmäinen ryhmä, tässä pojassa on tosiaan sitä jotain mitä olen pienestä asti siinä uskonut olevan. Onnea Laura ja peukut jatkoon!  Demi oli maalissa kolmantena, ohitti King Been maalisuoralla ollen siihen asti kolarin jälkeen viimeisenä (neljän koiran lähtö). Vahva loppuveto taas. Vielä kun saisi alun tälläkin onnistumaan..

Tulokset

Tiuku (Daiga Doo) juoksi 480m trialin aikaan 29.95. Hyvä alku "Löysältä", odotamme mielenkiinnolla jatkoa. Sitä seuraa nimittäin tulevana lauantaina, Tiuku on ilmoitettu ensimmäiseen ryhmäkokeeseen ensisijaisena matkana 520m, varalla 280m. Jännää

Haukiputaalla juostaan ensimmäistä kertaa Suomen kilpailuhistoriassa Greyhound Derby, jossa pääpalkintona tänä vuonna on 2000e. Ilmoitimme mukaan lähinnä hyvää kokemusta kovien joukosta hakemaan Coden ja Demin. Ilmottautuneita on 29, eli tehdään 5 lähtöä, joista 18 välieriin. Tarkoittaa siis 3 parasta + 3 nopeinta nelosta jatkoon. Mahdollisuuksia siis meilläkin välieriin ja se on tavoitteena nuorten likkojen kanssa, joilla on kyllä vauhtia, kunhan se lähtö+ykköskaarre onnistuu. Lauantaina nähdään sitten miten kävi. Hyvällä mielellä mukaan jokatapauksessa.

Haukiputaalla kauden 2008 aloittaa myös Prinsessa-Roo (Want More), joka on viimeistelyä vaille valmis ensimmäiseen starttiin. Huippukunto ajoittuu hieman myöhemmälle.. mutta nyt lähdetään kuitenkin jo hakemaan hyvää alkua tälle kesälle. Tässä vaiheessa Roolla ei alla mitään loukkaantumisia varvasvälin repeämää lukuunottamatta. Toivon kovasti, että niitä ei tulekaan ja aikomus on tänä kesänä kilpailla harkitusti, mutta säännöllisyyttä noudattaen. Roo kestää hyvin viikottaista kilpailemista ja on parhaimmillaan Hyvinkäällä ja Tampereella hyvän kaarretekniikkaansa ansiosta. Tiukoilla radoilla se pääsee enemmän oikeuksiinsa. Roo on erittäin hyvällä mielellä ja aiomme yhdessä ottaa kaiken irti viimeisistä starteista yhdessä. Upea treenattava ja kilpailutettava. Antaa kaikkensa tavallisella kävelylenkilläkin ja näyttää jos jotain on pielessä tai joku ei tunnu hyvältä.

Ulkomailta sen verran, että Jess (Jimmys Soot) voitti hienosti Henlown radalla 460m matkalla parantaen omaa ennätystä noin 4 kymmenystä! Upeaa! Percy (Ank Marvin) puolestaan oli kolmas omassa rykäisyssään viime viikolla, taso kovempi (Open).

Päivitystä kisapäivästä tulossa kotisivujen puolelle, mutta en saanut tänä iltana systeemeitä toimimaan, joten täytyy uudestaan tutkia ongelmaa huomenna.. Malttakaa..

Haukiputaalle on lähdössä meiltä neljän koiran kisajoukkue, joten siitäkin ennakkotunnelmat etukäteen luvassa.

Kisakausi on meillä hyvässä vauhdissa, ja aika lyhythän se joka vuosi on. Tänä vuonna kalenteriin on laitettu 24 kisapäivää (+viralliset harjoitukset ja maaottelu) ja seuraavaksi vuorossa numero yhdeksän sunnuntaina 29.6. Kuuma kysymys kuuluukin tällä hetkellä missä on kaikki kilpailuikäiset koirat ja mitkä asiat ylipäänsä tuo koiria radalle - tai pitää ne poissa sieltä?

Tarjontaa on erilaisten Open-skabojen osalta ihan riittävästi, mutta myös nartuille, alemmille luokille sekä ikäluokkien mukaan rajattuja kilpailuita löytyy. Tästä ei pitäisi ainakaan tänä vuonna kiikastaa. Kaikille löytyy ihan varmasti jotakin, veteraaneillekin omansa ja tavan sijoituslähtöjä ihan niin paljon kuin halukkaita vain on. Jopa silloin, kun meneillään on joku Klassikko tai alempi Stake. Mukaan on lisäksi helppo päästä, ilmoitus hoituu joko puhelimitse tai netin kautta. Silti, koiria uupuu, taso lähentelee ihan suoraan sanottuna heikkoa. Ykkösluokan eli ns. Open-luokan koiria on vain kourallinen tällä hetkellä ja koska vanhat eivät jaksa ikuisesti on muutaman nuoren tulokkaan erittäin helppo viedä ne manttelit jatkossa. Kilpailua kun ei juurikaan ole.

Minkä arvoinen on voitto, jos siitä tosissaan taistelee vain pari koiraa? Itse olen ensimmäisen koirani kanssa, oikein kelpo narttu tuo, rämpinyt maan ykkösurosten vanavedessä ollen usein niiden jälkeen "vasta" se toinen, kolmas tai neljäs. Arvostan narttuni noitakin saavutuksia mikäli se on päässyt tekemään puhtaan ja oman tasoisensa suorituksen. Huippu-uroksille on nartun kanssa kaikkein mukavin hävitä, jos jollekin on pakko. Kannustankin täten ihan kaikkia lähtemään mukaan, toki koiran kunto ja valmius huomioiden, haastamaan ihan kaikki. Ne kovatkin. Lähtekää mukaan koirinenne nostamaan tasoa ja koventamaan kilpailua. Jos jää kotiin on mahdoton tietää miten olisi käynyt, jos olisi ollut mukana.

Miten me saataisiin nuo "kadonneet" koirat erityisesti ikäluokista 2004-2006 radoille? Vai onko käynyt niin surullisesti, että noiden ikäluokkien lupaavimmat ja todellisuudessa ne pentueiden parhaimmat on myyty pikkuisena sohvakoiraksi jonnekin? Onko käynyt niin, että uudet potentiaaliset harrastajat on "huiputettu" mukaan helppoon ja mukavaan harrastukseen, joka onkin ajan kuluessa osottautunut vaativammaksi ja rutkasti enemmän työtä vaativaksi lajiksi kuin oli annettu ymmärtää? Vai onko nämä ikäluokat kokeneet enemmän loukkaantumisia ihan vain huonosta tuurista ja tilastojen tasaamisesta johtuen? Paljon kysymyksiä eikä juurikaan vastauksia..

Vai onko nyt kyseessä useammankin treenarin salainen suunnitelma laittaa koira kuntoon viereisellä lenkkipolulla ja pellolla piilossa muilta tulevaa maamme ensimmäistä Greyhound Derbyä ajatellen? Pääpalkinto 2000 euroa houkuttelee varmaan meistä jokaista. Kukin tyylillään, saattaa tuollainen koiran säästäminen sopiakin toisille, toisille taas ei. Aika näyttää, koirat ovat erilaisia, treenarit myös. Toiset jahtaavat nimenomaan Vuoden Koira-pisteitä ja samaan aikaan toiset suurin piirtein haistattavat pitkät koko pistesysteemille ja arvostavat enemmänkin koiran aikoja, yksittäisiä arvokisavoittoja ja suorituksia kokonaisuutena.

Jos Derbyyn ja välittömästi sen jälkeen radoille ei ilmesty kymmeniä koiria lisää niin alan todenteolla olla huolissani tästä "kehityssuunnasta". Jotain täytyy keksiä kannustimeksi/huokuttimeksi ensi vuotta sekä tulevia vuosia pidemmällä tähtäimellä ajatellen. Mitä "hyötyä" on uusien, arvokkaiden kilpailuiden -kuten Derby- luomisesta, jos koiramäärä on laskussa ja koko harrastus siinä kiikun kaakun elossa olon rajoilla..?

Jaahas, blogi huutaa uutta merkintää. Laitetaan nyt jotain kasvateista ja omastakin koirasta.

Kisastartteihin asti 2006 pentueesta Kansil O Kee x Countrywide Vin ovat ehtineet Demi (Anna Lee) sekä Bree (Blue Eyed Bree). Demillä nyt molemmat ryhmäkokeet hyväksytysti läpi ja Breellä se ensimmäinen, toista yritetään lähiaikoina. Molemmat ovat näyttäneet jo näin vähäisillä kierroksilla, että kestävyyttä löytyy vähintään noille maamme keskimatkoille 480-520m, kenties 560 ja pidemmällekin, mutta aika vasta näyttää. Itse en kilpailuta koiraa stayer-matkoilla alle 2-vuotiaana, joten ne ovat sitten ensi vuoden juttuja ainakin meidän tallin osalta, jos Demistä kykyjä niin pitkälle löytyy. Demillä on earlyssä hieman puutteita, mutta ei ihan kaikkein hitaimmin kiihtyväkään ole. Breestä en mene sanomaan vielä mitään noin selvää, koska en ole koiraa nähnyt niin montaa kertaa livenä. Aikojen perusteella (Kuoppamestaruuskisa, treenit) vaikuttaisi aika näpsäkältä kyllä.

Soolokoe tästä pentueesta suoritettuna on Rorylla (Peruvian Skies). Sähköinenaika Kaupista löytyy myös 280m matkalta 17.12 ja treeneistä mm. 29.53 (Hyvinkää), mutta tuokaan ei ole enää ihan paikkansa pitävä. Kuten tiedätte tämän ikäiset ja ratakoulutuksessa olevat kehittyvät joka kerta huimasti paitsi tekniikaltaan myös maitohappokestävyyden osalta. Ajat saattavat parantua huimaa tahtia. Hyvältä vaikuttaa Rory, earlya löytyy tältä ja koppilähtö näistä kolmesta mainitusta on ollut alusta asti Rorylla ripein.

Seuraavaksi tullaan sitten soolossa näkemään Hopi (Carnegie Girl) ja Sora (Sugar Glider). Hopi on tullut mukaan kuvioihin rauhallisempaan ja erittäin tarkkaan mietittyyn tahtiin. Tämä siitä syystä, että neidiltä poistettiin yksi vasemman etujalan varpaista ja olemme halunneet varmistaa niin hyvin kuin mahdollista sen, että ne jäljellä olevat kestävät kaarteiden kuormituksen ja vahvistuvat myös päivä päivältä korvaamaan täysin sen yhden puuttuvan. Ratakoulutus on sujunut ongelmitta kaikilla osa-alueilla ja vauhtia on. Aikoja treeneistä mm. 17.38, 17.20 ja 28.80 (Hyvinkää). Jälkimmäinen ihan huikea nuorelta ja kokemattomalta nartulta. Sora puolestaan tulee rauhallisemmin mukaan lievän lantionkiertymän takia, jota on fiksailtu. Edellinen aika radalta 17.22 (Hyvinkää) kuukauden takaa.

Muita tulee sitten näiden jälkeen. Kukin omaan tahtiin ja omistajienkin aikataulujen sekä elämäntilanteiden mukaan.

Ehkä suurin uutinen ja kuumin puheenaihe Englannin puolella tällä hetkellä on Walthamstow-radan sulkeminen elokuussa. Tämä Lontoossa sijaitseva yksi maan merkittävimmistä radoista on myyty ja hiljenee pitkään jatkuneiden talousongelmia päätteeksi. Tämä ei oikeastaan ole edes mikään yllätys saati uutinen niille, jotka ovat kiinnostuneita lajin tulevaisuudesta. Asia on ollut esillä jo pitkään ja "varmoja" kommentteja sulkeutumisen puolesta on heitetty ilmoille kuukausia. Pidempäänkin. Yllätyksenä tämä tulee syndikaattiomistajille, jotka omistavat koiria ja pitävät hauskaa eivätkä lajista sen enempää ole kiinnostuneita. Ja niille pienille sinisilmäisille, jotka jatkavat päivästä toiseen uskoa asioiden järjestyvän aina lopulta eivätkä näin ollen uhraa enempää ajatuksia lajin kehittämisen eteen. Ja niille, jotka ovat laiskoja, itsekkäitä ja tyhmiä, tai kaikkea noita yhdessä. Ja vielä muutamalle muulle.

Mää en ole kukkahattu, mutta kyllä mua Stown koirien puolesta nyt hirvittää. Ja toisaalta mua hirvittää lajin julkisuuskuvankin puolesta, koska tässä on alkamassa tilanne, jossa antiracing-porukka saa gallonittain bensaa heitettäväksi pieneen nuotioonsa. Asia on uutisoitu niin, että tuodaan esille yritykset ja avuntarjoukset treenareille ja omistajille. Koirille siis yritetään löytää kodit/paikat jotka etsivät kodit. En jaksa uskoa, että todellisuus on ihan niin ruusuinen kuitenkaan. Pessimisti kun olen, mutta myös realisti, kun kyseessä on englantilaiset, jotka tosin eivät ole niin toivottomia kuin irlantilaiset.

Kyllä tämä vaikuttaa meihin täällä Suomessakin. Tämä vaikuttaa myös ihan helvetin paljon irlantilaisiin, pieniin kasvattajiin, isoihinkin, ja myös muihin alalla mukana oleviin. Suomessa ehkä enemmän vaikutusta tulee olemaan antiracing-puolelta tulevien vääristyneiden totuuksien myötä. Sitä sitten taas selitellään tulevinakin vuosina, että "ei, ei todellakaan ole tavallista sitoa tarpeetonta greyhoundia ratakiskolle kuolemaan". Tuon sitkeän valheen innoittamana blogin ratakiskokuvakin. Kertoo ehkä jotain mun huumorintajusta, tai sitten ei.

Koiriin tämä vaikuttaa, siis myös Irlannissa. Minne nyt lähetetään ne hitaat, jotka Irlannissa eivät saa lähtöjä? Laji on hiljaa kuolemassa Englannissa ellei jotain toissuuntaista tapahdu ja pian. Ja sitten kaatu Irlanti. Ja sitten.. Ehkä jonain vuonna Suomi onkin se lajin valtamaa, LOL.

Jään kuulolle. Paska juttu, harmittaa.